Aihetta kiitollisuuteen



Kun poika keskiviikkona tuli päiväkodista kotiin, oli oven takana mua vastassa lakanan valkea pieni poika. Tiesin heti, ennen kuin mies ehti edes sanomaan mitään, että loppuviikon tulisimme olemaan kotona pojan sairastellessa. Kuumemittari näytti 38 astetta, poika valitti päänsärkyä ja olohuoneen lattialle lampaantaljan päälle käpertyi pieni kuumeen kourissa oleva nyytti.

Ajattelin, että onneksi vain pelkkä kuume, voin hyvin olla yhden päivän pois töistä ja mies toisen. Viikonloppuun mennessä poika on varmasti jo terve ja voimme juhlia hänen syntymäpäiviään. Torstaina korkean kuumeen kourissa oli kuitenkin tyttömme ja perjantai-iltana poika ihmetteli kämmenissä, jaloissa ja huulessa olevia rakkuloita. Ei voi olla totta, ajattelin. Enterorokko!

Viikonlopun syntymäpäivät peruuntuivat, onneksi en ehtinyt leipomaan mitään valmiiksi. 

En kuitenkaan voinut sille mitään, että olin hetken aikaa turhautunut ja kiukkuinen. En tietenkään pojalle, sillä hän olisi varmasti halunnut viettää kauan odotettuja syntymäpäiviään. Sen sijaan mua kiukutti tämä pimeä marraskuu ja sen mukana tulleet korvatulehdukset, lääkärikäynnit, poissaolot töistä, peruuntuvat asiat ja nyt kirsikkana kakun päällä enterorokko. 

Juuri sillä hetkellä tuntui, että lyyhistyn tähän. Nostan kädet ylös ja annan kirotun marraskuun ottaa minusta vallan.

Nyt pojan vointi näyttäisi olevan todella hyvä, selvisimme mitä luultavammin enterorokon lievällä versiolla, eikä tytöllä ole vielä rakkuloita missään. Oikeasti kaikki on hyvin ja pieni hermostumiseni tuntuu näin jälkeenpäin hirveän naurettavalta. Sain taas pienen näpäytyksen elämältä, joka kertoi mulle, että meillä on niin paljon aihetta kiitollisuuteen ja moni asia on loppupeleissä todella hyvin.

Emme vietä aikaa lastenosastolla peläten, että jokin pieni komplikaatio saattaisi olla kohtalokas. Emme ole huolissamme millä lyhennämme lainaa tai ostamme viikoksi ruokaa.
Tiedämme, että jouluksi pystymme ilahduttamaan lapsia heidän toivomillaan lahjoilla.
Lapset kulkevat lämpimissä vaatteissa ja päiväkodista löytyy kuravaatteet ja varalapasia.

Kaikkea on ja löytyy. Joskus yli tarpeen ja välillä se tuntuu jopa pahalta. Olla niin etuoikeutettu terveisiin lapsiin, turvantunteeseen ja mielekkääseen työhön.

Arjessa on niin monta pientä ja näkymätöntä asiaa, jotka tekevät siitä toimivan ettemme aina muista kiittää. Kaikilla kun ei ole ja se on väärin. 

Monille joulunaika täyttyy ihanasta odottamisesta, kauniiksi laitetuista kodeista, joululahjoista, hyvästä ruoasta ja yhdessäolosta. On kuitenkin myös heitä, joille joulu on yksinoloa, pettymyksiä ja turvattomuutta.

Ja siksi tuntuu hyvältä, että pystyy auttamaan kun siihen on mahdollisuus. Yksi mahdollisuus auttamiseen on Maitokahvimedian joululahjakeräys, missä voit ilahduttaa Keski-Uudenmaan lastenkodin lapsia. Ohjeet joululahjakeräykseen löydät 47 palasta - blogista sekä Maitokahvimedian facebook- sivuilta. 

Ole nopea, sillä lista on melkein jo täynnä! Kiitos. <3

Kommentit

Suositut tekstit